Luonnosta löytyy paljon syötävää, kunhan tietää mitä etsii ja miten se pitää valmistaa. Marjojen ja sienten lisäksi löytyy paljon muitakin kasveja, joista saa joko lisäystä ruokapöytään tai hätätapauksessa koko aterian. Monia kasveja voi syödä sellaisenaankin, mutta joitakin täytyy ryöpätä tai muuten esikäsitellä. Nyrkkisääntönä kannattaa pitää sitä, että syö vain niitä kasveja, jotka varmuudella tunnistaa turvalliseksi. Jos yhtään epäilyttää, on parempi jättää syömättä. Monet kasvit ja sienet ovat myrkyllisiä ihmisille, joten ruokaa kerätessä pitää olla tarkkana!

Keräyspaikan tulee luonnollisestikin olla puhdas, eli teidenvarsilta, kaupungin keskustasta tai tehtaiden läheisyydestä ei ole suositeltavaa kerätä. Yleensä kasvit ovat parhaimmillaan nuorina, joten kevät ja alkukesä on parasta keräysaikaa. Toki kasveja voi kerätä muulloinkin. Monille kasveille saa myös uuden sadon myöhemmin kesällä, kun niittää vanhat kasvit alas ja antaa niiden kasvattaa uuden maukkaat versot tilalle. Tämä toimii hyvin esim. nokkosella ja vuohenputkella.

Vaikka kerättävää on eniten sulan maan aikaan, löytyy luonnosta jotain suuhun pantavaa ympäri vuoden. Keväällä tulevat kasvien versot, koivun hiirenkorvat ja kuusenkerkät. Kesällä on kasvien lisäksi marjoja. Syksyllä kerättäväksi löytyy marjojen lisäksi sieniä. Talvi on vuodenajoista vaikein, mutta silloinkin voi kerätä ainakin jäkälää, männystä pettua ja jään alta osmankäämin juurakoita.

Juuri nyt on kuitenkin otollisin aika opetella muutaman kasvin tunnistus ja käyttö ja katsella luontoon "sillä silmällä", sillä ensimmäiset syötävät kasvit ovat pian paikkakunnasta riippuen heräilemässä kevääseen.

 

1. Nokkonen

Nokkonen on erittäin yleinen rikkakasvi, jonka takuulla jokainen tunnistaa viimeistään siihen koskiessaan. Nokkosta voi käyttää pinaatin tapaan keitoissa, muhennoksissa, leivässä, piirakoissa, ohukaisissa... Nokkosesta käytetään lehdet ja nuoret versot ja niitä voi syödä sellaisenaan, mutta pistelyn poistamiseksi ne kannattaa kiehauttaa.

(Kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nokkonen )

 

2. Vuohenputki

Vuohenputki on toinen yleinen rikkakasvi, jota löytyy helposti kunhan oppii erottamaan sen toisista putkista. Sitä voi syödä sellaisenaan salaatin seassa, sitä voi jauhaa smoothien tai viherpirtelön joukkoon tai siitä voi valmistaa erilaisia kypsennettäviä ruokia.

(Kuva: http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/monikayttoinen-vuohenputki/ )

 

3. Voikukka

Voikukkia löytyy riesaksi asti pihoista. Voikukan nuoret lehdet käyvät salaattiin sellaisenaan ja lisäksi mm. keittoihin, leipätaikinaan ja muhennoksiin. Nuppuja ja kukintoja voi käyttää mm. simaan ja marmeladiin ja niitä voi syödä sellaisenaankin kiehautettuna. Voikukan paahdettuja juuria on käytetty myös kahvin korvikkeena.

(Kuva: https://peda.net/yhdistykset/bmol-ry/koulutus/eyy/yhteinen_ymparisto/maametsatalous/kaupungin-el%C3%A4imi%C3%A4/vpal )

 

4. Maitohorsma

Maitohorsmasta käytetään nuoret versot ennen lehtien puhkeamista parsan tapaan pari minuuttia keittäen. Pieniä versoja voi syödä sellaisenaankin tai säilöä etikkaliemeen. Lehdet voi kuivata ja käyttää teen korvikkeena.

(Kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Maitohorsma )